Ounasjoki

Ounasjoki vuoden kalastusalue 2003     www.ounasjoki.fi

http://www.kalastamaan.com/kuvat/xtrat/112.1087819463.pdf

Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki yhtyy Rovaniemellä Kemijokeen. Yksittäisenä jokena Ounasjoki on pisin vapaana virtaava joki Suomessa ja viimeinen rakentamaton suurjoki maan rajojen sisällä, pituutta on noin 300 km. Yläjuoksun suuria koskia ova tmm. Raattamakoski, Mertakoski, Puksukoski, Tuomikoski, Pierkkukoski, Tepasto ja Köngäs. Kittilän kirkonkylän yläpuolella oleva Riikonkoski on yksi tunnetuin ja kalaisin Ounasjoen koskista. Alajuoksulla suurimmat kosket ovat Mouluskoski, Molkoköngäs, Patokoski, Marraskoski ja Aapiskoski. Kalaisia koski- ja virtapaikkoja löytyy pitkin jokivartta. Esimerkiksi Kaukosen kylän kohdalla, ja jonkin matkaa ylävirtaan, on erittäin hyviä ottipaikkoja.

Ounasjoessa on kaikkiaan yli 30 koskea tai koskijaksoa ja nelisenkymmentä sivujokea. Niistä suurimpia ovat yläjuoksun Näkkälä-, Pöyris- ja Käkkälöjoki. Sirkankylän (Levin matkailukeskus) seutuvilla Ounasjokeen yhtyy Loukinen ja sen kalaisat sivuhaarat Kapsa- ja Seurujoki. Kittilän kirkonkylän kohdalla pääuomaan liittyy Aakenusjoki, jonka suu alueelle on pengerretty patoallas, jota puhutellaan Kirkkojärveksi.

Alajuoksulla suurimmat sivujoet ovat Vene-, Maunu-, Molko-, Marras- ja Meltausjoki. Uiton aikaisia koskien perkauksia on Lapin Ympäristökeskuksen toimesta kunnostettu viime vuosina ja tavoitteena on saattaa kunnostukset pääuoman osalta valmiiksi vuoteen 2002 mennessä.

Ounasjoki on säilynyt vielä nykypäivään asti varsin luonnonvaraisena. Virkistyskalastusvetenä se on huippuluokkaa. Vesi- ja ympäristöhallituksen vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Ounasjoen yläosan virkistyskäyttöluokka on erinomainen ja vesistö soveltuu monipuolisesti virkistyskäyttöön.

Yleisin saaliskala Ounasjoella on harjus, joiden kannat näyttäisivät olevan paranemaan päin. Taimen on myös normaali saaliskala Ounasjoella. Saaliiksi on saatu jopa 9 kilon taimenia, jotka tutkimuksissa on todettu olevan Ounasjoen omaa alkuperäiskantaa. Kalakantaa hoidetaan harjuksen, siian ja taimenen poikasistutuksin ja pyyntikokoisin taimenistutuksin. Istutuspaikkojen kohdalla ylä- ja alavirtaan jokea on kaikenlainen kalastus kielletty 1 km matkalla kolme viikkoa istutusten jälkeen.

Kapsajoki

Kapsajoki on kuuluisa erämainen taimenjoki, joka entisöitiin uiton jäljiltä 1994. Se on Metsähallituksen virkistyskalastusvesi noin 30 km matkalla Köngäs-Pokka. Hoidetaan harjuksen ja taimenen poikasistutuksin ja jonkinverran pyyntikokoisin taimenistutuksin.

Syksyllä 1999 Kapsajokeen istutettiin RKTL:n toimesta 520 kpl viljelylaitokselta poistettavia emolohia. Lohet olivat Tornionjoen kantaa. Seuraavan kesän sähkökalastuksissa näiden kalojen jälkeläisiä löytyi useasta eri paikasta noin 5 kilometrin matkalta. Kaloja saatiin myös saaliiksi niin Kapsajoelta kuin Ounasjoeltakin vielä pari vuotta myöhemmin.

Jäät Kapsajoelta lähtevät yleensä toukokuun puolenvälin jälkeen ja kalastuskausi alkaakin sopivasti 1.6. Heinäkuun alussa kuoriutuu sääsket ja siitä lähtien elokuulle asti pintaperhoa kannattaa tarjota. Taimen syö parhaiten ilta- ja aamuhämärissä, mutta harjuksen tavoittaa parhaiten iltapäivästä. Parhaiten joelle soveltuu 4-6 luokan välineet. Jokivarressa on useita laavuja ja veneluiskia.

Laajalan Esan perhovinkit Kapsajoelle: Yellow Matuka, Vaaksiainen, Red Palmer, Europa 12.